Oanehis vuorut, Beaivválaš hástalus ja 2,700+ gažaldaga 13 fáttá birra, ja juohke vástádusa maŋŋá čilgehus ja liŋkkat gálduide. Heaitte árvideames mii duođas lea dehálaš.
Decarbonr lea seamma joavkku karbonluotta-app iPhone:i. Ollislaš Carbon Footprint Quiz boahtá appa boahtte ođasmahttimis.
Guhtemus čuovvovaččain lea stuorimus karbonluodda kilogramma nammii?
Deaddil vástádusa, de oainnát čilgehusa.
Gussabierggus, mii boahtá gussain mat biebmojuvvojit dušše bierggu dihte, lea gaskamearálaččat sullii 99 kg CO₂e kilogramma nammii, go fas spiinnebierggus lea sullii 12, vuoncábierggus 10 ja tofus 3.
Gáldu: Poore & Nemecek (2018), Our World in Data bokte
Leago guhkesmátkki girdin heajut go jagi biilavuodjin? Deaddágo ođđasisgeavaheapmi eanet go dat mii lea du lihtis? Gažaldatspeallu dahká dakkár gažaldagain oanehis vuoruid, čilge juohke vástádusa ja liŋke fáttá gálduide, vai sáhtát ieš dárkkistit loguid.
Buot dát gullá ollislaš gažaldatspellui, mii boahtá Decarbonrii dan boahtte ođasmahttimis.
Čieža gažaldaga, seammát buohkaide juohke beaivvi. Speala beaivvi beaivvi maŋŋá, de du ráidu guhkku.
Rávesolbmot, Bearašustitlaš ja Mánát, juohkehaš čállojuvvon sierra lohkandássái ja juhkkojuvvon 13 fáddái.
Du dárkilvuohta juohke fáttás čájeha gos don leat čeahppi ja gos dus lea saji ovdánit.
Bronsa-, silba- ja gollemearkkat ráidduid, ollislaš vuoruid, dehálaš ceahkkiid ja buot pakkaid geahččaleami ovddas.
Dinet XP juohke rivttes vástádusas ja goarggát čieža árvodási Šattažis Planehta Meašttirii.
Guokte speallára speallaba vuorrovuolláin ovtta telefuvnnas, jođánis gilvun ustibiin, váhnemiin dahje klássaustibiin.
Juohke vuoru maŋŋá sáhtát geahčadit juohke gažaldaga riekta vástádusain ja dan čilgehusain.
Juohke vástádusain boahtá álkes čilgehus ja guokte dahje golbma liŋkka fáttá gálduide.
XP, ráiddut ja olahusat vurkejuvvojit du telefuvdnii. Ii dárbbaš kontu speallat.
Dahkka loahpahuvvon vuorus govvakoartta maid sáhtát juogadit ustibiiguin.
Juohke vástádussiidu liŋke iežas fáttá gálduide, vai sáhtát lohkat loguid doppe gos dat bohtet. Vuolábealde leat gávcci dain ásahusain maidda gažaldatspeallu liŋke.
IPCC guđát árvvoštallanraporta (2021–2023) lea dálkkádatdieđa, váikkuhusaid ja luoitimiid geahpedeami referánsaárvvoštallan. Gažaldatspeallu liŋke dan čoahkkáigeassoraportii ja kapihttaliidda johtolaga, eanandoalu ja eanangeavaheami, visttiid ja dálkkádatpolitihka birra.
IPCC (2023). AR6 Synthesis Report: Climate Change 2023.
NASA dálkkádatrievdansiiddut čuvvot karbondioksiida, máilmmi temperatuvrra, mearradási ja jieŋa satellihtta- ja eanamihtidemiid vuođul. Daidda liŋkejuvvo dálkkádatdieđa gažaldagain.
NASA Science. "Climate Change". science.nasa.gov/climate-change.
IEA analysaide johtolaga, visttiid, liekkasbumppaid, dátaguovddážiid ja videostreamema birra liŋkejuvvo dain fáttáid gažaldagain.
IEA (2022). The Future of Heat Pumps.
Our World in Data siidduide biepmu ja mátkkoštallama luotta, CO₂- ja liekkasviessogássaluoitimiid ja čáhcegeavaheami birra liŋkejuvvo biepmu, johtolaga, čázi ja karbonrehketdoalu gažaldagain.
Ritchie, H., Roser, M. & Rosado, P. (2024). "CO₂ and Greenhouse Gas Emissions". OurWorldInData.org.
ON biebmo- ja eanandoallorganisašuvnna bargui dálkkádatrievdama, biebmoláhppima ja biebmobázahusaid birra liŋkejuvvo biebmogažaldagain.
FAO (2011). "Global food losses and food waste: Extent, causes and prevention".
GHG Protocol Corporate Standard ja Scope 3 Standard liŋkejuvvojit gažaldagain mat gusket fitnodagaid luoitimiidda ja karbonrehketdollui.
WRI/WBCSD (2015). The Greenhouse Gas Protocol: Corporate Standard (revised edition).
USA birasgáhttendirektoráhta siidduide liekkasviessogássaid, bázahusaid ja ođđasisgeavaheami, kompostema ja čáhceseastima birra liŋkejuvvo bázahus-, čáhce-, oastin- ja karbonrehketdoallogažaldagain.
US EPA. "Overview of Greenhouse Gases". epa.gov/ghgemissions.
NOAA Climate.gov čilge man ollu karbondioksiida lea atmosfeairras ja manne dat ain lassána. Dasa liŋkejuvvo dálkkádatdieđa gažaldagain.
Lindsey, R. "Climate Change: Atmospheric Carbon Dioxide". NOAA Climate.gov.
Eará liŋkejuvvon gáldut leat earret eará UNFCCC, ICVCM, ENERGY STAR, fueleconomy.gov ja Ellen MacArthur Foundation.
Rávesolbmot, Bearaš dahje Mánát, juohkehaš čállojuvvon sierra lohkandássái.
Čieža gáibádusa, ~3 minuhta. Seamma set buohkaide, de don sáhtát geahččat ustibiin.
Boađe ruovttoluotta nuppi beaivvi guhkidit iežat ráiddu, háhkat XP ja rahpat olahusaid.
Vállje giela vuolábealde, de sáhtát lohkat dán siiddu dan gillii. Gažaldatspealu gažaldagat leat čállojuvvon eŋgelasgillii.
Decarbonr lea karbonluotta-app iPhone:i seamma joavkkus mii ráhkadii Carbon Footprint Quiz. Gáibida iOS 17.6 dahje ođđasut.
Leatgo dihtora guoras? Skánne koda iPhone-kámerain, de Decarbonr rahppojuvvo App Store:s.