Oanehaš, váldojuvvon gáibádus mii doallá du gos don leat — 120 gielain. Ráhkada beaivválaš doaimma, oahpa ovcci áššiid, ja heaittá gissán maid duođalašvuohta lea dehálaš.
For equal passenger-kilometres, which is typically the cleaner option?
Pew Research 2024 máilmmálaš gáibádus 35 riikkas gávdná dálkkádat rievdamiid guovddáš áŋgirin eanas riikkain. Yale's Climate Change Communication programma gávdná ahte eanas olbmot máilmmis dovdet iežaset dieđalašvuođas. Carbon Footprint Quiz lea dárbbašuvvan gitta dan gávtti, vihtta minuhta geardde.
Ávki: Pew Research Center (2024) · Yale Program on Climate Change Communication (2023)
Mii eai čállá áššis. Juohke gáibádus lea čuojahuvvon primára dahje institušuvdna váldojuvvon — álo okta dáid vuođđuin. Olbmo geavaheaddji lea čilgehusa listtu appas, juohke gáibádusa váldojuvvon skearru.
IPCC:n guđát árvvoštallama raport (2021–2023) lea eanemus duođalaš dieđalaš vuođđo dálkkádat, váikkuhusat ja vuođđo. Carbon Footprint Quiz:n gáibádusat energiija sistemiin, liikot, háldui, biebmui ja offseta čuohcá AR6 čujuhusaid vuođul.
IPCC (2023). AR6 Synthesis Report: Climate Change 2023.
NASA:n eatnamiid čuovggain programma addá guhká CO₂, temperatuvra, merenivá ja jiekŋa datá čuovggain maid geavahuvvo min gáibádusaid dálkkádat vuođđos ja vuođđos.
NASA Global Climate Change (2024). climate.nasa.gov.
IEA:n jagi energiija ja emissuvnna datá doaimma min gáibádusaid elektriikka griddaid, heitepumppa, EV:a, gassa vs. renewables ja energiija dárbbašuvnna datá sentra.
IEA (2024). World Energy Outlook 2024.
OWID:n váldojuvvon per-capita emissuvnnaid, biebmo karbon foottprinta, liikot modusaid ja energiija mixa geavahuvvo duođalašvuođa guorahallama juohke numerála čuohcá olbmuide.
Ritchie, H., Roser, M. & Rosado, P. (2024). "CO₂ and Greenhouse Gas Emissions". OurWorldInData.org.
Min biebmo, diehta ja eatnamiid geavahus gáibádusat čuojahuvvo UN Food & Agriculture Organisation:n analysa livestock emissuvnnaid, biebmo loss ja diehtalaš foottprinta.
FAO (2023). "Pathways towards lower emissions: A global assessment of the greenhouse gas emissions and mitigation options from livestock".
Gáibádusat scope 1, 2 ja 3, supply-chain emissuvnnaid ja korporáhtalaš dálkkádat čilgehusaid čuohcá World Resources Institute / WBCSD:n GHG Protocol standardaid.
WRI/WBCSD (2015). The Greenhouse Gas Protocol: Corporate Standard (revised edition).
Riikkaid erenoamáš čuohcá (e.g. háldui elektriikka karbon intensitehta) čuohcá US EPA, European Environment Agency ja DEFRA UK jorgalusaid faktoraid.
US EPA (2024). "Inventory of U.S. Greenhouse Gas Emissions and Sinks: 1990–2022".
Min dearvvašvuođa váikkuhusat ja buolašvuohta gáibádusat čuojahuvvo jagi Lancet Countdown raport dálkkádat ja dearvvašvuohta.
Romanello, M. et al. (2023). "The 2023 report of the Lancet Countdown on health and climate change". The Lancet.
Geahča buot čuojahusa listtu appas — juohke gáibádus doallá 2–4 váldojuvvon linka.
“Mun ledjen álo noddan dálkkádat ságastallamiin. Guokte vahku maŋŋá beaivválaččat gáibádusaid mun duođaštan áššiid — ja mun liikon dan.”
“Eco-gávdno juohke runda maŋŋá rievdada mo mu bearraša ságasta biebmoin, liikot ja elektriikka. Lea eanemus barggolaš vihtta minuhta mu beaivvi.”
“Loppe, dálkkádat sisdoallu mii ii jeara mu. Carbon Footprint Quiz lea buoremus, eanemus duođalaš dálkkádat app mii mun geavahan.”
Olbmo geavaheaddji — álggu, gáibádusat, settings, ávvudeamit — lea jorgaluvvon. Vállje du giela Settings:s; ii sisteama-giela jorgal dárbbašuvvon. Gáibádus sisdoallu lea čállojuvvon eŋgelasgiellan nativa-giela UI álggu.
Máksit iPhone ja iPad. iOS 17 dahje maŋŋá. Ođđa gáibádusat vahkkui.
Váldde App Store:sDahje skannaa dán QR koda du telefon kamerain.