Oanehaš, vuođđuduvvon quiz mii deaivida duin gos don leat — i 120 giellaj. Vuojadit beaivválaš streak, váldde ovddasátni guokte guovllus, ja heaittá gissat maid duođaid mávssá.
For equal passenger-kilometres, which is typically the cleaner option?
Pew Research's 2024 máilbmi gávdno 35 riikkas ahte klimat rievdaduvvat lea guovtteáiggi váttisvuohtas eanaš riikkas. Yale's Klimat Rievdaduvvat Komunikáša prográmma gávdno ahte eanaš olbmot máilmmis dovdet ahte sii eai dieđe nu olu. Carbon Footprint Quiz lea dárbbašan dan gapmi, vihtta minuhta oktii.
Vuojadahkat: Pew Research Center (2024) · Yale Program on Climate Change Communication (2023)
Mii ii čállá mielas. Juohke quiz spurnga guoská vuođđudus primára dahje institusionála vuođđudus — eará goit okta vuođđudus vuolle. Buot citáhtta listu lea čájehuvvon appas, vástádus skermmas juohke spurnga.
IPCC's Guđát Árvalus Raporta (2021–2023) lea eanemus duođalaš konsensus klimat, váikku ja mitigáša. Carbon Footprint Quiz's spurngar energiija sistemat, transporta, vuovttat, biebmu ja offsets buot guoská AR6 čiekčamat gávdno.
IPCC (2023). AR6 Synthesis Report: Climate Change 2023.
NASA's eatnamiid-geahččaleapmi prográmma addá guovtteáiggi CO₂, temperatúra, meara-gáddi ja jiekŋa-gáddi datasearvvat geavahuvvon min spurngagis klimat trendat ja feedbacks.
NASA Global Climate Change (2024). climate.nasa.gov.
IEA's jagi energiija ja emissuvnnat datat vuođđuduvvon min quizas elektrisitáhta gridat, heat pumps, EVs, gássa vs. renewables ja energiija dárbbu datasearvvat.
IEA (2024). World Energy Outlook 2024.
OWID's koavdnojuvvan per-capita emissuvnnat, biebmu karbon footprintat, transporta modusa vuođđudus ja energiija mix geavahuvvon akkuráhtta-geahččaleami juohke numerála figuurrat čájehuvvon spillaide.
Ritchie, H., Roser, M. & Rosado, P. (2024). "CO₂ and Greenhouse Gas Emissions". OurWorldInData.org.
Min biebmu, dietta ja eatnamiid-geavahus spurngar citáhtta UN Biebmu & Álbmot Organisašuvdna's analyset livččohkain emissuvnnat, biebmu loss ja dietta footprintat.
FAO (2023). "Pathways towards lower emissions: A global assessment of the greenhouse gas emissions and mitigation options from livestock".
Spurngar scope 1, 2 ja 3, supply-chain emissuvnnat ja korporáhtta klimat disclosureat guoská World Resources Institute / WBCSD's GHG Protocol standardat.
WRI/WBCSD (2015). The Greenhouse Gas Protocol: Corporate Standard (revised edition).
Riikka-spesiifika figuurrat (e.g. hálddaheaddji elektrisitáhta karbon intensitehta) cross-reference US EPA, Europalaš Environment Agency ja DEFRA UK konversuvdna faktorat.
US EPA (2024). "Inventory of U.S. Greenhouse Gas Emissions and Sinks: 1990–2022".
Min dearvvašvuohta-váikku ja heat-mortality spurngar čuohppa jagi Lancet Countdown raporta dearvvašvuohta ja klimat rievdaduvvat.
Romanello, M. et al. (2023). "The 2023 report of the Lancet Countdown on health and climate change". The Lancet.
Geahča buot citáhtta listu appas — juohke spurnga guoská 2–4 vuođđuduvvon linka.
“Mun geahččalán nodda klimat ságastallamiin. Maŋŋá guokte vahku beaivválaš quiz mun lea duođaid dat mii selggus — ja mun liikon dan.”
“Eco-tips maŋŋá juohke runda rievdada maid min bearraša ságasta biebmu, vázzin ja elektrisitáhta. Dat lea eanemus ávkkálaš vihtta minuhta min beaivvi.”
“Loppe, klimat vuođđudus mii ii čuorvvu munnje. Carbon Footprint Quiz lea buorre, eanemus duođalaš klimat app mii mun lean geahččalan.”
Buot interfeassa — álggaheapmi, spurngar, settings, ávkkálašvuođat — lea jorgaluvvon. Vállje du giella Settings:s; ii sistema-giella rievdadus dárbu. Quiz sisdoallu ieš lea čájehuvvon eŋgelasgiellan nativa-giella UI default.
Friddja iPhone ja iPad. iOS 17 dahje maŋŋá. Ođđa spurngar vahkkus.
Váldde App Store:sDahje skanna dan QR koda du telefon kamera.